Kaikilla äideillä tms ei ole hyvä silmä parantuvuudelle yms, ja niin he ehkä ongelmasta kuullessaan hoitavat sen pois päiväjärjestyksestä kiinnittämättä huomiota siihen, miten paljon se vaivaa, vaan luulevat, että pienikin vaiva on hyvä hoitaa lääkärissä ennaltaehkäisevyyden nimissä. Mutta silloin lääkäriin tai terveyskeskukseen joutuu potilas, joka vasta on huomannut jonkin vian mutta jota se ei varsinaisesti niin suuresti vaivaa, että sairastaisi sitä. Sen sijaan lääkäri tottumuksesta määrää lääkkeet kun vaiva muka huolestutti niin kovin, että lääkäriin asti tultiin sen vuoksi. Ja niin vaivaa sitten joutuu sairastamaan ihan oikeasti. Kuitenkin moni pikkuvaiva paranisi helposti itsestään. Ennaltaehkäisevyydellä kai tarkoitettaisiin terveitä elämäntapoja, viisautta, jotakin lepoa kokeeksi eikä menemistä pienimmästäkin syystä terveyskeskukseen, jonne sairastavia kerääntyy isoissa määrin ja siis sairastumisalttiutta myös tulee sieltä tartuntana.
Mutta hyvähän se on olla edes kerran omalla kohdalla nähnyt pienen vaivan kohdalla, että miten terveyskeskuskäynti sujuu ja mikä sen vaikutus on. Ja jos vaikkapa jokin näppylä joskus huolettaa, niin kivahan se on kuulla, ettei se ole syöpä.Mutten sitten tiedä, onko syöpäpotilaan hyvä mennä' joka leikkaukseen heti, jos syöpä kumminkin on jo levinnyt, sillä ovathan leikkaukset vaarallisia, eivät hyvää elämää. Eikö parempi olisi rukoilla, kenties rukoilemalla kauniisti voisi saada syövänleviämisen laantumaan, ehkä parantuakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti