En nyt tätäkään tiedä, joten on oltava tavalliseen tapaan varovainen, mutta onkohan niin, että kunkin eläinlajin pureman tai piston myrkky, jos siinä myrkkyä on, on tuolle lajille tyypillistä, edellyttöen, että olisit esim. kunnon ampiainen, ampiainenhan on yhteisöllinen eläin, tai että liikkuisit käärmeen tapaan yhtä putkea ja katselisit maailmaa aika alhaalta ja läheltä, kenties omissa ympyröissäsi suurimman osan ajasta. Mutten sitten tiedä, että jos samaistuu ampiaiseen vähän, niin käykö niin, että ampiaisten mielipiden on silloin isommalla painotuksella ja niin pistokin tuntuu kovemmin? Ja meneekö myrkky jotenkin ohitse, jollei tuo eläin ole elämässäsi keskeinen? Toisaalta allergiat kai johtuvat ympäristön ison tekijän, kuten puiden siitepölyn, ohittamisesta kuin sitä ei pitäisi olla.
4. maaliskuuta 2019 Ainakin, jollei puremassa ole myrkkyä, ja myrkyn tyypin osalta kenties myös pureman vaikutus voi olla paljolti tuon eläinlajin ja tuon yksilön elämän pääpiirteiden tyyppinen, esim. että käärme haluaa pitää ihmisen tyyppiset sosiaaliset suhteet ainakin puolen metrin päässä etenkin jalkojen osalta, jottei joutuisi tallatuksi, ja toisaalta talossa sisällä eläneen tai talvehtineen eläimen päävärkki ja tunnelma voi olla kovin sen huoneen tyyppinen, missä se on elänyt, ja ulkomaalaiset eläimet saattavat olettaa ihmisten olevan suurin piirtein ko ulkomaan väen tyyppisiä. Sosiaalisesti eläimet näyttäisivät tunnistavan värisymboliikkaa ja lajityypilliseen tyyliin liittyvää elämäntapaa siinä, keiden ihmisten kanssa ko yksilö tai laji kuuluu tekemisiin.
4.7.2019 Mäkärän puremaa voisi koettaa painella kevyesti vähän rikki sormien välissä hierotulla tavallisella ruohonkorrella.
26.9.2020 Yksi selitys on, ettei eläimellä ole myrkkyä, vaan sen elämäntapa ja elämänpiiri vain ovat kovin vieraat ihmiselle. Esim. mehiläisen pisto saattaisi tuoda vaikutteita mehiläisen elämästä: kiirettä pitää, stressiä pukkaa: on lastenhoitoarkea, medenkeruuta ja vartiointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti