10-vuotias japaninpystykorvani, joka onpaapomisharrastunut ja mm kiinnostunut sairaanhoitajista, on lihava ja tuntuu jotenkin tarvitsevan lihavuutta siihen, kun yrittää auttaa sairaita eläimiä. Itse en ole kokenut lihavuutta tarvitsevani, mutta nyt kun lähipäivinä olen lähetellyt tätä blogia muutamaan lääketieteen alan paikkaan, niin sen jälkeen on tuntunut samanlaien puskuri olevan tarpeen,lääketieteen epäonnisuuden ja karuuden vuoksi. Puskurissa on toisaalta ideana, että on voimavarantoa, mm ruuan puolesta ja vararavinnon, ettei yhtään tule ruokaa vailla olevia nääntyneitä hetkiä, ja siis hyvän ravitsevan ruuan ja hyvä'ltä tuntuvan lihavuuden verran tai mitä tarvitse toipumiseen samantapaisesti kuin talvipakkasessa ulkoiltuaan. Ja toisaalta tarvitaan elämänviisauden, yhteiskunnan tuen, elämänolosuhteiden, elämäntavan yms hyväätekevyyttä, sen tuomia voimia nousta hankalien kohtaloiden ylitse etenkin kai uskonnon, musiikin, luonnon, terveiden elämäntapojen ja tavallisen elämän myötä.
* * *
11. toukokuuta 2019 11-vuotias japaninpystykorvani Vaapukka on parantamisharrastunut ja myös lihava, koska tuumii tarvitsevansa pehmennystä ja suojaa sairaiden seuran tuoman rasitteen suoksi. Mutta luulen, että siihen tarkoitukseen sopisi jokin elävöittävä, tunteidenmukainen hyvä elämä terveiden elämäntapojen tienoilta, vaihtelevanrytmisesti ja vaihdellen että mitä milloinkin ja mitenkin kauan kulloinkin, ihan mielitekojen ja tuntemusten mukaan, viisautta unohtamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti