"Olen kirjoittanut terveiden elämäntapojen ohjeita ei kai niin kovin
montaa ja niiden tueksi terveellä tavalla tekemisen ja tervehenkisen
lonjauksen ohjeita kovin monta blogiini http://opisuomalaisuus.blogspot.com ja kääntänyt reilut 150 englanniksi blogiini http://finnishskills.blogspot.com .
Minua on tavannut hämmästyttää terveiden elämäntapojen ja liikuannan
saama vastustus. Jotkut pitävät niitä liian hälisevinä, häiritsevän
toimeliaina, jopa liikaa katselevina ja liikuntaa huonon olon tuovana,
vaikka liikuntahan on juuri hyvän olon peurspilari, jos vain liikkuu
oikein, hyväätekevin tavoin. Mutta flunssaisen liikunta vaikuttaa
jokseenkin sellaiselta kuin ulkomaalaisten liikuntakäsitys: ovatko he
flunssaisen verran kipeinä, kun liikkuvat, silloinhan suomalainenkin
mielipide on, ettei pitäisi liikkua rasittavasti, ainakaan liikuntaa
varsinaisesti harrastaa, vaan odottaa, että tervehtyy ensin. Kanssa tuo
hälisevyys ja näköaistivirikkeiden & muiden virikkeiden määrä: nehän
ovat sellaista, mihin ihan sairaan, esim. oksennustautisen kapasiteetti
ei riitä, eikä kamalan huonokuntoisen pitkää aikaa kerralla, esim.
kuukausia sairastaneen. Voiko olla, että lämpimämmissä maissa ihmiset
ovat pöpötaudeissa koko ajan, tropiikissa helteellä jopa niin huonosti
voivia kuin raskasta taakkaa kantava noustessaan jollekin nyppylälle,
milloin katse kenties ei toimi samalla kuin sumeasti vain? Eli nää ei
oiskaan ihmistyyppejä jotka muka sopis samaan vaan sairastavuuden määriä
ja se seliitäis mm sen, miksi toimeliaampia nuoria tai nuorten tapaan
tervehenkisiä ihmisiä osa ei jaksa vaan pitääh hälisevinä. Mutta moni
tropiikkilainen tms lämpimämmästä maasta kotoisin oleva kai valitsisi
juuri sen maan elämisentavan hyvine ja huonoine puolineen, ja
suosittelis muillekin, muttei se tarkoita, että suomalaisen mittapuun
mukaan olis terve.
Sairastavuuden määrä voi kai arvioidamm sillä, miten laajan ympäristönsä
kanssa olisi luonnostaan hyvillä mielin tekemisissä ja miten kaukana
oleva tuntuu hälyltä, jollei erityisesti pakottaudu seuraamaan sitä, ja
miten suuren fyysisen ponnistuksen tavallisesti jaksaa isoimman osan
ajasta. Flunssa ja oksennustauti ainakin antavat jopnkinlaisen kuvan
jaksavaisuuden määrästä, mitä voi joillain olla. Joka viihtyy mieluusti
ihan vain kotona, ei menisi minnekään, on sairastavm suuruisella
elämänpiirillä. Joka ei oikein liikkuisikaan, istuisipahan vain keittiön
pöydän ööressä tai sohvassa, on sairaampi. Jos tuon jaksavaisuuden
määrän tuovat vasta lääkkeet esim. kuin että nyt jaksaisit mennä sinne
ja sinne, niin on paljon sairaampi. Jos tuppaa pyrkimään ottamaan jonkun
hälyn pois, niin se on kai oman jaksavaisuuden piirin ulkopuolellla,
joko sairauden vuoksi tai siksi, että pitää esim. erityyppisestä
musiikista, mutta vain siinä ympäristössä sairastava kai pyrkisi
kieltämään muilta moisen musiikin kuuntelemisen, jos ei sitä jaksa,
mutta yleensähän musiikki lisää elämänviisautta ja siis jaksavaisuutta
tuo terveyttä.
Terveet elämäntavat ja tervehenkinen linjaus tuovat terveyttä ja
pikaisempaa paranemista, vaikka ne omaksuisi tavoitteikseen vasta
sairastaessa. Terveiden elämäntapojen omaksumista kai tekee helpommaksi
se, ettälukee noita yo linkkien terveellä tavalla tekemisen taidon sekä
tervehenkisen linjauksen ohjeita, jotka tosin ovat vain oma näkemykseni,
eivät se perusversio, mitä aina suositellaan ja joka kovin arvokas on,
tuo paranevuuden ja terveenä pysymisen ainakin pitkälti."
Tervola-nimisena elellessa parantamisesta syntyneita vaikutelmia (KOKO näkemys tässä 5-os. blogissa, ideoita vain, ei kokemuspohjaa). Ei niin, etta sairaus liittyisi mitenkaan terveyteen, vaan terveys tarkoittaa terveita elamantapoja, maailman pitamista hyvalla terveimmalla tolalla ja tottakai kaikenpuolista terveytta! Keskittyminen ideaalisen terveyden vaalimiseen opettaa kehomielen luontaisista parantumistavoista. Hakemisto parantamisesta.blogspot.com Otsikoissa vain osa parannusehdotuksista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti