C631. Lääkärin työntekotavoista

Minulla ei ole mitään kokemusta lääketieteestä, mutta kun ammateista yleensä tietää jotakin ja on jokin käsitys siitä, miten lääkä'rit vaikuttavat tekevän työtä, ja miten toisaalta sairaanhoitajat. Niin voiko olla, että lääkäri paperitöitä tehdessään joskus, ainakin väsyneenä, miettii, että nää tarttee jonkun vielä tarkistaa, jaksaiskohan tuo. Mutta sitten joku kokeneempi sairaanhoitaja vakuuttelee, että ihan hyvin menee, eikä siinä kai ole kriteerinä, onnistuivatko viimeiset tapaukset kovin hyvin, vaan se, että hänellä on käsitys, että hyvä on kunkin lääkä'rin tehdä oman arvostelukykynsä varassa, ja jos on tarpeen niin toinen lääkäri tai sairaanhoitaja tekee sitten erillisen arvion eikä katso samasta. Ja siihen on kai toisaalta syynä tervehenkisyys, jaksavaisuus ja oikeaan osuminen: Kukin potilas on omanlaisensa. Jos lääkäri siinä katselee ja juttelee ja vaikuttaa vahvasti siltä, että parantuvuus tuossa vaivassa olisi tuolta kohden, noin menee hyvin, tuo se tavallinen jaottelu varmnaankin oli ja tuo se ohje, niin ne havainnot ovat potilaan tilanteen, luonteenlaadun ja lähestymistavan perusteella oikein, tunnevahvuus kuvastelee tilanteen vahvoja tekijöitä, bniin silloin vaikka joka kerran olisi eri hoito-ohje samalla nimellä nimettyyn vaivaan, niin e menee oikein, ainakin niin oikein kuin tuo lääkäri voi sen saada, ja silloin voi joka potilaalla olla eri tilanne, eri luonteenlaatu jne, ihan eri käsitys sairaudesta, ja niin parannuskeinokin, hyvän parantaumisen reitti on yksilöllinen, ja hajamielinen lääkäri osuu siinä oikeaan kun on juuri silloin tekemisissä ko potilaan kanssa, muttei papereita tarkastava toinen työntekijä päädy samaan vaan yrittä keskiarvoistaa, mikä veisi ison osan paranevuudesta pois. Jos tämä kuulostaa kyseenalaiselta korvissasi, niin eikö hyvä paranevuus ja hoitojen vahingoittamattomuus, vaarattomuss ole se, millä pitäisdi arvioida eikä konemaisuus?!

C630. Tämän blogin mahdollinen käyttö tienä lääkärin tai sairaanhoitajan ammattiin

Olen nyt kirjoittanut tätä blogia muistaakseni keväästä 2011 ja tähän blogiosoitteeseen parantamisesta.blogspot.fi ja jatko-osat parantamisesta2, 3 ja 4, muistaakseni keväästä 2012. Blogikohtia on nyt 629. Nyt jo pidemmän aikaa onongelmana, että jotkut näyttävät lukevan blogiani editorissa kamalan usein, lähes aina, mikä viittaa lääketieteen alaan. Sen sdijaan katselukertoja ei kerry niin paljoa itse blogiin. Tänään tein lisäyksen kohtaan 329. Kilpirauhanen, mutta muistin se olleen ihan blogin alussa ja se oli tyyliltään blogin alun mieleen tuova, ja niin minua huolettaa, että editoivatko muut blogiani, esim. vaihtavat numerojärjestystä. Blogin käyttöoikeus on vain minulla ja käytän sitä aina samalla kotikoneellani.
Äitini kertoi lapsuudessani, että Tervola-nimiset saavat Suomen lain mukaan luonteenaatunsa ja suuntautumisensa mukaan joko lääkärin tai sairaanhoitajan paperit pelkkien parantajantaitojensa perusteella, jos niin haluavat, sillä lääketieteessähän on ideana sairaiden yms parantaminen. Samoin vastaavat oikeudet saavat joltakin Tervolalta parantajantaidot oppineet, jos haluavat. Olin silloin nuori, mutta luulen, että äitini sai lääkärin paperinsa puutteellisin kurssisuorituksin siksi, että kuului Tervola-sukuun,  vaikkei ollut itse ollut Tervola-niminen ja vaikkei ollut niin taitava parantaja. Mutta hän suuntautuikin tieteelliseen tutkimukseen, oli kumminkin terveyskeskusharjoittelussa joskus, kun olin alle kouluikäinen, ja terveistä elkämäntavoista hän ymmärsi, mutta ne olivat hänelle lähinnä ulkoilu, luonnon ighaileminen, säiden osaaminen ja lämpimänä pysyminen, liikunta ja toimeliaisuus sekä terveellinen ruoka ja hyvä yöuni, mutta niistä hän tuntui olevan hyvin kärryillä ja osaavan, muttei aina elänyt kuin terveyden perikuva vaan työkeskeisemmin (tieteellinen tutkimustyö).
Eli tällä blogillakin voi olla käyttöä muiden tienä lääkärin tai soveltuvuuden salliessa sairaanhoitajan ammattiin, eli tätä ei saisi sotkea, vaikka se mieliteko jollakin olisi. Tästä blogista, mm se aikajärjestyksestä voi kenties saada kuvan,miten kehittyä parantajantaidoissa, ja kenties sen avulla nykyisin tai tulevina vuosina voi oppia parantamaan sairauksia ja vaivoja - vieläpä kovin moni!

C629. Päänsärkyä & jotenkin huono olo ja puhdas ruoka, vesi & raikas ilma

Jos on päänsärkyä vähän kuin olisi kuona-aineita elimistössä tai jotenkin likaista esim. iholla tai kuin jotenkin myrkyllisen pilaantuneeksi olisi mennyt ruoka, niin silloin ruoka on yleensä ollut pilaantunutta tai muuten liian huonoa elimistöllesi. Samoin vika voi olla, jos on vesi, tupakka tms tai hengitysilma ollut liian huonoa. Vastedes täytyy siis huolehtia niiden kunnollisuudesta. Osa myrkyllisistä kuona-aineista menee iholle ja osa hiuksiin, joten suihkussa käyminen ja hiusten pesu shampoolla voi auttaa joksikin aikaa, ja myöhemmin kenties uudelleen suihku ja hiusten pesu shampoolla. Usein on myös hyvä vaihtaa ruoka puhtaaseen ja syödä puhdasta ruokaa jonkin verran, esim. riisiä. Olisi hyvä, jos kaikki huono ruoka ei sulaisi vatrsassa, vaan voisi käydä kakalla tms, niin pääsisi eroon osasta pilaantunutta ruokaa. Huoneilma on voinut mennä huonoksi esim. elimistöstäsi erittyvän hajun myötä, joten olisi tärkeää huolehtia ilman raikkaudesta, kaikenpuolisesta puhatudesta ja pilaantuneen ruuan heittämisestä pois ja roskien viemisestä ulos.

21.11.2023   En juo alkoholia, olen absolutisti, mutta minusta vaikuttaa siltä, että jos punaviini tuo päänsärkyä, niin siinä voi olla liian vähän vettä, eli veden juominen auttaisi, lähinnä kai sellaisen veden kuin jos vedessä olisi jääpala tai jääpaloja. 

23.11.2023   Jos kaipaat pehmennystä tai huojennusta elämääsi, lue engl tonttutaitokirjoitustani https://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html

C628. Närästävä vatsa ja ettei söisi raakoja juureksia

Sanotaankohan sitä närästykseksi, kun vatsa turpoaa raa'asta happamasta ruuasta, jota on liikaa tai pelkästään sitä mahassa? Silloin ei kai pitäisi syödä lähes ollenkaan raakoja juureksia tms.
Vihanneksia ja hedelmiä, siis myös juureksiä, syödessä on tärkeää, että syö niin kuin tuo elävöittöävän elämänmahdollisuuksia avaavan olon, mikä voi olla esim. yksi tai pari kulausta appelsiinimehua eikä koko lasillinen, ei siis niin paljoa, että on hapanta, jotenkin mautonta tai kitkerää. Joskus tekee mieli juuri tiettyä vihannesta tai hedelmää, esim. vitamiinien tarpeeseen appelsiinia tai helteellä tomaattia, mutta usein voi syödä jotakin muuta tuoreta esim. ruuan kanssa, jos vaikka juures on liian raaka. Jos tuoretta kaipaa mutta se on liian raakaa, muttei sentään kitkerää, niin voi myös syödä esim. ruuan kanssa salaattia, jolloin muun ruuan paljous salaatin määrärään verrattuna liennyttää vatsan happamuutta. Hyvä on myös syödä usein jotaskin tuoretta, niin ei tarvitse sitten kerralla niinpaljoa.

9.1.2023   Jos sinulla on iso maha, yritä saada  henkilöt, jotka vaikuttavat olevan kohdallasi, pissaamaan ja kakkaamaan perin juurin ihan tyhjäksi vaikka olisi heillä tai itselläsikin valtavasti suurentuneet säiliöt moiselle. 

(20.6.2023   Orangutangiapina esikuvana Kaakkois-Aasiassa aiheuttaa kai sellaista. 

C627. Linksu jalka ja liikunnallinen tunteidenmukainen tapa pitää jalkaa

Joskus jokin vanha vamma tai liikunnan puute tekee jalasta linksun, heikon. Silloin ei yleensä ole kyse siitä, että jalka enää olisi kipeä, vaan sitä on vain huono käyttää, jotenkin kuin tottumaton, liian heikko ja väärällä liian urautuneella kenties lukemiskeskeisellä tavalla tekevä. Silloin olisi tärkeää löytä hyvä tapa pitää jalkaa, hyvä tapa liikuttaa jalkaa ja hyvät tunteidenmukaiset liikeradat kuin lomalla tms, vähän kuin lämmin maa jalkojen alla ja liikunnallinen lahjakkuus vähän kuin mustekalan lonkero tunteidenmukaisesti.
Mutta tällöin on tärkeää käyttää samaa hyvältä tuntuvaa liikkumistapaa edes hiukan toiseenkin jalkaan, jotta myöhemmin, kun linksu jalka on jo parantunut ja vahvistunut, voi liikuttaa samoin molempia jalkoja, tasapainoisesti, ja etsiä hyvän tavallisen tavan liikkua ja olla, jos tämäon jonkin verran liian jalkakeskeien tms.

C626. Jäykkäkouristus ja sen myöntäminen että itse tai työtoveri tms ei ole motivoitunut puutarhatöihin

Jäykkäkouristus tuo mieleen, ettei mullan tonkiminen ole maittanut vaan on alkanut kaivata sisätyön tai ajattelutyön tapaista puuhaa ja samalla vire on mennyt puutarhatöihin sopimattomaksi, puutarhatyöt jumiin. Mutta välistä käy, että tuo mielipide ja vire on tarttunut itselle työtoverilta tai äidiltä tms ja omaa motivoituneisuutta taas heille, niin ettei ole ihan varmaa, kenen motivoitumattomuudesta on mennyt jumiin: tuliko esim. äidiltä sosiaalista vaikutetta, jokaluistaa puutarhatöiden tekemisestä mieluummin muihin töihin?

21.7.2018   Aurinkoisena kesäpäivänä voi puutarhatöissä tms tulla kuuma ja niin keho on päivällä helteen tavalla, voi mm olla tavallista kuumempi keho ja helteeseen säätynyt lämpötalous. Ja niin jos on olo, että on ollut liian kuuma, niin voi palautuessa keho viiletä liikaa mennen jäykäksi ja kuumassa kehossa ollut bakteerimäärä vähenee osan bakteereista kuollessa, kun keho on viileä, ja niin on hiukan kuin myrkkyä bakteerien hajoamistuotetta olisi kehossa ja viileän jäykkyys saa seurakseen kuumeen tai tulehduksen laskemisesta seuraavan olon. Eli kehon normaalilämpötilasta pitäisi huolehtia paremmin esim. vaatetuksella (lierihattu, hellevaatteet) ja välttämättä liian pitkää oleskelua paahteessa, ei laskea liian kuumaksi, ja viiletessään tunnistaa, että on jo viileän jäykkyyttä eikä silti lämmöntuotanto helteen jälkeen vielä päällä.

C625. Koirien polvilumpion sijoiltaanmenotaipumus ja että unelmakoirastaan mallia ottaessaan varoisivat vaikutetta isännän kuolemasta

Japaninpystykorvaltani sain vaikutelman, että joidenkin pienten koirarotujen taipumus polvilumpion sijoiltaanmenoon saattaa liittyä siihen, että ne ottavat mallia japanilaisesta koirasta, joka odotti kaksi(?) vuotta isäntänsä haudalla tämän kuoltua. Siihen itse lisäisi, että kaunis ajatus mutta sairastumisongelma tulee kai siitä, jos samalla ottaa vaikutetta isännän kuolemasta, mikä tietenkin oli koiran elämäntilanteen osa isäntänsä haudalla. Eli tuota vaikutetta pitäisi varoa.

Japanilaisille sanoisin, ettei koira kai turhaan odottanut isäntänsä haudalla, vaan hautausmailla pitäisi olla puita, jotka lehtevästä ikiaikaisella luonnon viisaudella suojaavat matkalla kuolemanjälkeiseen elämään ja auttavat surevia elämään viisaasti.

Jos tuo tarinassa ihastuttaa, että joku odottaa kaksi vuotta, niin maaseutupaikkakunnilla isovanhemmat odottavat koko vuoden lastenlapsiaan kylään mummolaan ja tekevät sen hyvällä tavalla, mummolana oleminen on osa maaseutupaikkakuntien elämänmenoa. Mutta toisaalta mummola on eri sukupolvien kohtaaminen ja eri sukupolvet elävät ihan erilaista elämää, ja niin kohtaamisesta ei voi tehdä pitkää, mutta se voi silti olla arvokas kokemus nuoremmalle polvelle.

C624. Newfoundlandinkoiran nivelvaivat rappusissa ja pelargonia

Suurilla raskailla koirilla kuten kai newfoundlandinkoira voi kai olla nivelkipuja rappusissa tms nivelvaivoja rappusissa. Mietin, että auttaisikohan siihen jokin nivelen aluetta mehevöittävä elävöittävä virettä pareantava kuten vaikka kukka. Kukan pitäisi kai olla koiran turkinvärin mukaisen vireen suunnalta tervehenkinen malli/vaikute väriltään. Nöffi on hidasliikkeinen ainakin yleensä, joten sopisikohan rauhallinen kukka, esim. pelargonia?

C623. Lintujen sulkasato tai koiran karvanlähtö väärään vuodenaikaan ja opettelee poikasen tapaan oikeat tavat elää vuodenajat

Tämä on japaninpystykorvaltani, jolla on ollut väärää turkkia vuodenaikaan nähden mutta joka näyttää olevan oppimassa siitä eroon, ei ole tänä vuonna enää niin väärin päin mennyt:
Eli kun linnun sulkasato tai koiran karvanlähtö ja turkin vaihto sattuu väärään vuodenaikaan, niin jokin osa taidosta onpielessä, lähinnä kai se, miten miettii reaktiota viileään tai lämpimään, ja niin nuo vuodenaikoihin ja säihin,viileän odotukseen yms tulevat reaktiot pitäisi opetella puhtaalta pöydältä ihan alkeista asti poikasen tapaan muilta oikeat suhtautumistavat kopioiden eikä koko tietämyksensä valossa, kun siinä kerran jokin meni väärin.

18.8.2019   Turkin paksuuden ja lämpimyyden ottavat jotkut koirarodut kamalan vakavasti, lähinnä kai arktiset pystykorvat, joilla on paksu pohjavilla ja ylipäätään kovin lämmin turkki, Lappiin hyvin sopiva. Ja niin niiltä kai voi koira oppia jotakin turkin kasvattamisesta, kun miettii vuodenaikoja ja ulkoilua niiden tapaan ja samaan aikaan tassuja ja kylkiä turkin tuuheuden ja turkin kasvattamisen ja säänkeston tärkeyden osalta.

C622. Elämä ontuu konsertin, tapaamisen, kurssikerran tms jälkeen ja eri ilmastojen, kansojen, ammattien yms vireiden sopivuuden kuulostelu

Välistä jokin kurssi, tapaaminen tai jopa konsertti jättää jälkeensä kovin ontuvan elämän. Siloin voi olla osin kyse siitä, että joutui liian lähelle epäviisasta esiintyjää, ja osin siitä, että hän tai hänen sijaisensa oli tällä kertaa ulkomaalainen, jonka elämänuoma, vire, rytmit, tekemisentavat, ajattelun tyyppi, yhteiskuntakelpoisuus jne löytyvät ihan eri kohdilta kuin kotimaiset, mm eri ilmaston kohdalta, vaikka hän olisi tuntunut osaavan äidinkieltäsi. Ja niin tarvitsisi kokeilla eri ilmastojen tekemisentapoja, elämäntapoja edes ohimennen, ja eri maanosien, sopivalta vaikuttavien maanosien ja ilmastojen kansojen tapoja pikipäin, niin ehkä toimivuuden löytäisi sieltä. Näitä ei siis tarvitse omaksua vaan vain muutaman sekunnin tai minuutin mielessään pohtia kutakin ilmastovyöhykettä tai maanosaa, sen elämäntapoja: sujuisivatko ne nyt hyvin, kuin luonnostaan tuon kurssin tms jälkimainingeissa?

C621. Brittien jatkuva kuume ja oikeanlaisen tuulettamisen taito

Briteillä kai usein on jatkuvasti kuumetta tai flunssaa ja kuumetta, koska Britanniassa sisätilat ovat kylmät ja kosteat, mihin auttaisi oikeanlainen tuulettaminen:
Avaa huoneen iso ikkuna, sulje ovet yms,jos asunto on suuri. Anna ikkunan luota arvioiden ehkä kolmanneksen tai puolet huoneen ilmasta vaihtua äkkiä viileään tai kylmään ulkoilmaan. Sisältä huoneesta katsoen ei määrän tarvitse olla niin suuri. Sulje sitten ikkunatm ovet ym räppänät ihan kunnolla ja niin jäljelle jäänyt jonkin verran lämmin sisäilma, sinä itse, jos pidät jalassasi villasukkia (jo tuulettamisen ajan) ja ajlkojesi ympärillä vilttiä, sekä kenties osin lämpöpatteri lämmittävät ilman kuivaksi lämpimäksi siäsilmaksi alle 5 minuutissa, aivan yllättävänäkkiä ja yllättävän lämpimäksi. Näin vaikka ulkoilma olisi kylmää taio sataisi. Mutta tämä ei toimi, jos ulkoilma on lämpimämpää kuin sisäilma, mutta voihan lämpimämpi ilma lämmittää huonetta vähän.

C620. Palautuminen urheilusta kestää pitkään ja virvoittava lepo tai flunssan tms huomaaminen

Jos urheilusta palauluminen kestää pitkään, niin onko sinulla heikko kunto: oletko viime kuukausina liikkunut noin rasittavasti ja jaksanut hyvin? Onko silloin ollut jokin auttava tekijä kuten esim. hyvällä voimia tuovalla tavalla liikkuva seura? Jos olet vain väsynyt, siihen auttaa lepo ja terveellinen ruoka. Jos olet uupunut, niin levon ja terveellisen ruuan lisäksi tarvitset jotakin virvoittavaa, niin kuin vaikka luonnon kauneus, sään tenho, kivat muut tekemiset yms.
Jos hahmotit liikunnan väärin, esim. suorittamisena, niin toipuminen ei suju hyvin, jos sinulla on edelleen tuo rasitusta tuova käsitys siitä, miten keho toimii ja siis myös palautuu. Pitäisi liikkua liikkumisen mielitekojen mukaan,sekunnista toiseen vaihdellen,e ttä mitä ja miten tekee, mitä milloinkin, samoin palautuessa.
Jos olet harrastanut tuollaista liikuntaa viime vuosina ja viime kuukausina eikä ole tullut toipumisongelmia, niin vilustuitko kenties samalla? Kenties palauduit aika pitkälti mutta sen jälkeen olikin flunssa mutta luulit sitä urheilusta toipumisen jähmeydeksi, ja niin kroppasi reagoi flunssaan erityylisesti kuin tavallisesti, tuli eri olo, kun tavallaan annoit sille toipumistilaa mutta vääräntyyppistä. Eli flunssa, pöpltauti tms pitäisi sairastaa erikseen.
Samoin voi kai käydä, jos liikunnassa oli nyt jokin ikävä ympäristötekijä, jota aiemmin ei ollut, ja niin et saa siitä toivutuksi, jos se edelleen häiritsee liikkumista kuten esim. eri urheiluseuran eri tyylilaji tai eripaikkakunnan eri arvot ja eri käsitys siitä, mikä ihmisryhmä saa vapaasti harrastaa ko lajeja ja millä asenteella.

Tavallinen palautumisen ohje sekä liikunnallisten lahjojen oppimisen ohje http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2017/01/liikuntaa-vihreille.html

C619. Peräsuolen esiinluiskahdus ja kiinnostus terveisiin elämäntapoihin

Lehdessä mainittiin sellainen vaiva kuin peräsuolen esiinluiskahdus, olisi siitä ollut juttu ja kuvakin, mutten jaksanut katsoa. Tuli vain mieleen, että ehkä siinä on pitänyt jotakin peräsuolen kohtaa jäykästi pullistuen kuin Pöh! samalla, kun on kyykistynyt puolitiehen nostamaan jotakin. Ja vierestä silloin on ollut lötkö rtai löllö, kenties että pidän tämän näin vain, kun tämähän on se ja se osa kehoa, eli ajatus vain eikä elämän virtaa tuon kohdan henkenä, sen tervettä toimintaa tukemassa, ja niin on sitten retkahtanut siitä irti. Eli tarttis kai olla tervehenkisempi terveistä elämäntavoista kiinnostumisen mielessä ja yrittää pitää kroppaa terveesti, toimiakin terveellä tavalla, niin ehkä keho siitä löytäisi oikean tavan pitää myös peräsuolen seutua, ja niin sen korjautuvuuskin ja korjattuna pysyminenparanisi.

C618. Punertava pöpöinen olo ja lautasen peseminen

Punertava pöpöinen olo tulee kai, jos on lautanen jäänyt pesemättä edellisen aterian jälkeen ja syö siitä kumminkin. Silloin on lautanen edellisen aterian jäljiltä likainen niin että tavallaan tulee kuivunutta ja osin pilalle mennyttä tai lämmennyttä siitä ja tavallaan liian monen erilaisen ruoka-aineen vaikutusta kerralla, mihin siis auttaisi pestä lautaset ym ruokailuvälineet, kattilat yms käyttökertojen välillä.

C617. Taitamattomista lääkäreistä

Mietin tässä, että jollei olisi ollenkaan osaavainen ihminen vaan tuntisi olevansa muiden asiaperspektiivien pompoteltavana, niin tekisikö mieli sanoa jostakin asiasta, että "Näin se vaan on." ja että siitä olisi sitten pidettävä kiinni, niin olisiko se kiva asema heidän mielestään. Ja jos se menisi ppieleen, niin sanoisi vaan "Näin se on. Te olette sairas. Teidän on vain opittava elämään sen kanssa.". Niin eikö tämä tuo mieleen sen, mikä on huono puoli lääkäreissä ja miten lääketiede joskus menee pieleen. Että tuota osaamista ei ole kylliksi ja ihan osaamattomia kai sitten on myös päässyt mukaan. Eikö osaavaoinen parantajantaitoinen olisi jo pelkällä läsnäolollaan hyväätekevä, osaisi monta juttua huolehtia ja saattaa elämää paremmalle,paremmin parantuvalle tolalle, eikä olisi ollenkaan niin aksiomaattinen ja lakihenkinen vaan pikemminkin arkijärkinen, elämänviisas ja olosuhteita huomioon ottavainen. Mutta jotkut lääketieteen jutut ovat pitkälti tietoa vain, eivät niin yksilön parantajantaitoja, ja niin on kai hyvä että on sairaanhoitajien lisäksi lääkäreitä, jotka välittävät tuota tietoa, joka ei ole niin elämäntaitomallista, vaikka onhan hyvä, jos lääkäri osaa terveitä elämäntapoja ja on parantajantaitoinen.

Käänsin tässä näiden blogitekstien otsikoita englanniksi yli sata uutta ja huomasin, että viimeisissä työntekotapani alkoi muistuttaa urautunutta vähän kuin sumussa tekevää niin kuin joillakin lääkäreillä huono tapa, ei niin viisas lähestymistapa. Ovatko siis silloin,jos siitä on työlle haittaa, lääkärien työpäivät liian pitkiä? Osaisiko lyhyemmällä työajalla tai enemmin lepotauoin viisaammin, jos olisi kumminkin jo parantajantaiytoinen?Oiskohan ollut siitä, kun ajattelin, että nyt pitää kyllä lopettaa, mutta jatkoin kumminkin, niin sen jälkeen ei sitten laatua eikä viisautta enää ollut mukana?

C616. Liikunnallinen lahjattomuus & tasapainokyvyn puute ja arkijärkisyys & kiinnostus käytännön elämän rikkauteen

Jos tekee aina ihan vain samaa, vaikkapa käyttää samanlaista perspektiiviä tai samaa koulutettua ajattelutapaa, niin se urauttaa yhdenlaiseksi ja liikkeet urautuvat siinä mukana. Liikunnallisiin lahjoihin tarvitaan variaatioita ja mieliteko liikkumiseen Variaatioita tuo useamman perspektiivin käyttäminen yhtä aikaa, vaihtelevin painotuksin, sekä kiinnostus aistimiseen, ja niin siihen on poarasta arkijärki ja aistit auki.
Liikunta on aika vaativa tekeminen ja niin se menee pieleen, jos siitä yrittää huolehtia ihan vain jonkin jäykän perspektiivin sivussa, ja silloin satuttaa yleensä jonkin osan kehostaan,mikät untuu kipuna ja hankaluutena. Sen sijaanpitäisi olla kiinnostunut liikkumisesta niin paljon, että uppoutuu siihen tekemiseen eikä pidä jäykkiä perspektiivejä mukana samanaikaisesti. Arkijärki silloin huolehtii ajattelun yleensä hyvin.

C615. Koordinaatiokyvyn heikkous ja taju siitä että uudetkin tavarat voivat olla erimaalaisista jämäosista koottuja

Kaikkia käyttöesineitä ei ole muotoiltu saman idean mukaan, vaan kierrätysideologian mukaan hyvin erityyppisistä osista tehdyt käyttöesineet voivat eri osiltaan ehdottaa hyvin erilaisia uomia, joilla käyttäminen mukamas sujuisi, mutta oikeasti se sujuu vain perustoiminnan tasolla, ei neuvo käyttäjälle hyvää tekemisen uomaa. Joskus sattuu, että osat ovat sellaisista maista, ettei niiden neuvon mukaan synny mitään kunnollista vaan vain onnettomuuksia, esim. koordinaatiokyvyn suurta heikkoutta kaatumisineen ja muine vaaroineen, ja tämä myös muuhun elämään eikä vain esineen käyttöön. Tähän auttaisi eri kulttuurien tunnistaminen:minkämaalainen on kukin osa ja mihin tapaan senmaalaiset elävät, miettivät, ovat käytännönläheisiä, liikunnallisia yms, ja jättää matkimatta nuo piirteet, tunnistaa ne vain ja kenties elämässään olla hiukan harrastunut noista kulttuureista, niiden elämästä.

6.7.2018   Näin esim. pohjoissiperialaista kulttuuria ei voi yhdistää ruotsalaiseen ilman suurta koordinaatiokyvyn heikkoutta ja kai kaatuilemistaipumusta ym onnettomuusalttiutta, sillä ruotsalainen ja ruotsinkielinen on lakihenkinen ja pohjoissiperialaisilla on taas suurta epätarkkuutta joka tulee siitä että hiihtelevät paljon ja ettei Pohjois-Siperiassa ole paljoa tarkkaan katseltavaa, mutta että suomalaisen arkijärkisille ei tuota ongelmaa tule, jos ymmärtävät talviulkoilusta. Arkijärkisen objektiivisen ajattelun voi oppia ajattelukurssistani http://pikakoulu.blogspot.com/2011/11/ajattelukurssi.html , muttei se vielä tee siitä ruotsalaisen tai ruotsinkielisen kulttuurin pääuomaa.

7.7.2018   Pohjoissiperialainen epätarkkuus liittyy kai sisätiloihin, akateemisuuteen tms ja kiinalaisiin, eikä ole se, miten he varsinaisesti elävät, vaan he kai ovat talviulkoilukeskeisiä, hiihtelevät paljon ja heillä on elämänviisautta tervehenkisyydestä ja säidemn armoilla liikkumisesta jotenkin arkijärkisesti ja vaistomaisen viisauden tuodessa lisää näkemystä, jolloin painotus ei ole noissa sisätiloissa, mitä ruotsalaiset taas niin kovin painottavat. Pohjoissiperialaisilla on kai tarkat liikkeet elekielen, tervehenkisyyden, tunnelmatajun ja arkijärjen kohdalla, ei teoreettisuuden ja ulkoluvun. Nenetseillä ym on kai lähinnä lunta, mutta auttaisikohan tämä kuva ikkunastani tänään selventämään, että miltä kohden tuo viisaus ja tarkat liikkeet löytyvät.

C614. Säteilevä kipu ja vaivan korjaaminen sieltä, mistä se säteilee

Kipu voi joskus tuntua kuin se lähtisi jostakin kohdasta mutta tuntuisi varsinaisesti kauempana, kuin säteen päässä tai säteen kohdalla, milloin vaiva on kai siellä, mistä kipu säteilee.

C613. Käärmeen purema, ampiaisen pisto tms ja tuon eläinlajin elämään eläytyminen

En nyt tätäkään tiedä, joten on oltava tavalliseen tapaan varovainen, mutta onkohan niin, että kunkin eläinlajin pureman tai piston myrkky, jos siinä myrkkyä on, on tuolle lajille tyypillistä, edellyttöen, että olisit esim. kunnon ampiainen, ampiainenhan on yhteisöllinen eläin, tai että liikkuisit käärmeen tapaan yhtä putkea ja katselisit maailmaa aika alhaalta ja läheltä, kenties omissa ympyröissäsi suurimman osan ajasta. Mutten sitten tiedä, että jos samaistuu ampiaiseen vähän, niin käykö niin, että ampiaisten mielipiden on silloin isommalla painotuksella ja niin pistokin tuntuu kovemmin? Ja meneekö myrkky jotenkin ohitse, jollei tuo eläin ole elämässäsi keskeinen? Toisaalta allergiat kai johtuvat ympäristön ison tekijän, kuten puiden siitepölyn, ohittamisesta kuin sitä ei pitäisi olla.

4. maaliskuuta 2019   Ainakin, jollei puremassa ole myrkkyä, ja myrkyn tyypin osalta kenties myös pureman vaikutus voi olla paljolti tuon eläinlajin ja tuon yksilön elämän pääpiirteiden tyyppinen, esim. että käärme haluaa pitää ihmisen tyyppiset sosiaaliset suhteet ainakin puolen metrin päässä etenkin jalkojen osalta, jottei joutuisi tallatuksi, ja toisaalta talossa sisällä eläneen tai talvehtineen eläimen päävärkki ja tunnelma voi olla kovin sen huoneen tyyppinen, missä se on elänyt, ja ulkomaalaiset eläimet saattavat olettaa ihmisten olevan suurin piirtein ko ulkomaan väen tyyppisiä. Sosiaalisesti eläimet näyttäisivät tunnistavan värisymboliikkaa ja lajityypilliseen tyyliin liittyvää elämäntapaa siinä, keiden ihmisten kanssa ko yksilö tai laji kuuluu tekemisiin.

4.7.2019   Mäkärän puremaa voisi koettaa painella kevyesti vähän rikki sormien välissä hierotulla tavallisella ruohonkorrella. 

26.9.2020   Yksi selitys on, ettei eläimellä ole myrkkyä, vaan sen elämäntapa ja elämänpiiri vain ovat kovin vieraat ihmiselle. Esim. mehiläisen pisto saattaisi tuoda vaikutteita mehiläisen elämästä: kiirettä pitää, stressiä pukkaa: on lastenhoitoarkea, medenkeruuta ja vartiointia.

 

C612. Rahapula ja ostoksissa onnistumisen taito

Rahapulaan auttaa, jos onnistuu ostoksissaan paremmin, ei tarvitse ostaa toista parempaa eikä tuskastella huonojen ostosten vuoksi, näin jo ihan tavallisissa ruokaostoksissa yms. Jotakin ostamisen taidosta oppii blogistani http://asiakkaanavain.blogspot.fi . Paljon on väliä myös sillä, että muuttaisi paikkakunnalle, jonka kanssa tuntee hengenheimolaisuutta, niin sen suurimmat tapahtumat ja pääammattialat luovat sen kaupoillekin tarjontaa, joka on myötä karvassa omien toiveidesi kanssa, vaikkei sinulla niin rahaa olisi.

20.6.2020  Lainaus tuosta blogista:
 "Rikkauden tunnusta vähällä rahalla

Aina ei ole niin, että rikkaampi onnistuisi ostoksissaan paremmin kuin vähävarainen. Jos tekee urautuneesti töitä ja vain ruokaostosten ohessa ostaa jotakin, miettimättä, että ei saa epäonnistua ostoksissaan, niin ostos ei kai onnistu yhtä hyvin kuin jos ostaa vain yhden tuotteen ja tekee sen omistautuen aiheelle, tarkaten tuotteiden paketiesta, niiden tyyleistä yms, millainen on tuotteen valmistajan ja siis myös pakkauksen tekijän näkemys tuotteen sopivuudesta, mihin käyttöön ja mihin elämäntapaan se sopisi hyvin, ja ostaa sitten sen perusteella itselleen sopivan."